Vieraskynässä Jukka Niittymaa, Sherpan tekoäly- ja innovaatiojohtaja. Jukka pohtii kirjoituksessaan miten tekoäly vaikuttaa videoiden tekemiseen.
Aloitin videoiden tekemisen teini-ikäisenä 1990-luvun alkupuoliskolla, heti kun VHS-kameran käsiini sain. Iso kiitos siitä kuuluu silloiselle kuviksen opettajalle. Omien videoiden leikkaus tapahtui ”nauhoittamalla” videosignaali kamerasta kuva kerrallaan toiselle videonauhalle. Äänisuunnittelu tehtiin "jyräämällä" musiikkia suoraan C-kasetilta videonauhan toiselle ääniraidalle. Tämä oli aikaa ennen digitaalista mullistusta, jolloin jokainen leikkaus ja tehoste oli hidasta käsityötä. Ensimmäinen videoalan työni oli vuosituhannen vaihteessa ensin tiivistää ja sitten kääntää Premieren käyttöohje suomeksi, lopuksi opettaen ohjelman käyttö silloiselle työnantajalleni. Heti sen jälkeen aloitin Turun taideakatemian elokuvalinjalla, jossa opettelin Beta-nauhoilla leikkaamisen ja ehdinpä käydä myös filmileikkauksen kurssin osana opintojani. Taiteellinen lopputyöni kuvattiin 16 mm filmille, jos se olikin jo vuonna 2005 retroa. Eri DV-formaatit edustivat 2000-luvulle tultaessa uutta aikaa ja kiihdyttivät osaltaan videoalan digitaalista vallankumousta. 2010-luvun taitteessa ehdin ohjata yhden TV-mainoksen 35 mm filmille, mutta sen jälkeen kaikki kaupalliset tuotannot olen tehnyt eri digikameroilla. Tällä johdannolla uskallan esittää, että olen nähnyt suurimmat teknologiset mullistukset liikkuvan kuvan historiassa sitten väritelevision tulon. Ja kaikista kokemistani innovaatioista generatiivinen tekoäly (myöhemmin pelkkä tekoäly tai AI, Artificial Intelligence) on suurin.
Tekoälyn merkittävä vaikutus videoiden tekemiseen
Tekoälyn vaikutus tietotyöhön, mukaan lukien viestintään ja videotuotantoon, on mullistava [1]. Internetin tavoin, joka on pienentänyt maailmaa ja muuttanut videoiden jakelun dynamiikkaa, tekoäly tarkoittaa järisyttävää muutosta työtapoihimme kaikkialla missä keksimme sitä käyttää. Jo nyt on saatavilla tekoälytyökaluja, jotka mahdollistavat osaavissa käsissä lähes fotorealististen videoiden tuottamisen ilman perinteistä kuvaamista tai animointia. Ja vaikka nykyiset algoritmit eivät sovellu kaikkeen ja tarkkasilmäinen näkee niissä myös parantamisen varaa, on jo vuoden 2023 jälkimmäisen puoliskon aikana tapahtunut kehitys sitä luokkaa, että olen taipuvainen uskomaan Stable Diffusionin kehittävän Stability AI:n toimitusjohtajan Emad Mostaquen ennustusta, että muutamassa vuodessa voimme promptata kokoillan elokuvia kuvaamisen sijaan [2].
Hyödyt laadussa ja tehokkuudessa
AI-videoiden kaupallinen tuotanto vaatii tällä hetkellä vielä sekä perehtymistä promptaukseen että teknisten rajoitusten ymmärtämistä. Kuitenkin, vuoden 2023 kehitys on jo mainitusti osoittanut, että meno on ennennäkemättömän nopeaa tälläkin saralla. Tekoäly tuokin mukanaan myös tarpeen vanhasta irti päästämiselle. Siirtyminen filmistä digitaalisiin tallennusmuotoihin ja jälkituotannon siirtyminen nauhaediteistä läppäreillä editointiin on ollut esimerkki aiemmasta luovasta tuhosta video- ja media-aloilla. Vanhasta luopumisen lisäksi uusia taitoja ja työkaluja pitää oppia jatkuvasti, jos haluaa pysyä kilpailukykyisenä ja erottua markkinassa. Oli kyse sitten tekijästä tai brändistä. Ei ole salaisuus, että luovan työn AI-vallankumous tulee kasvattamaan entisestään videoiden määrää eri pinnoilla.
Kun tekoälyt jatkavat AV-tuotannon demokratisointia, on luonnollista, että myös keskinkertaisen (tosin silti nykytasoa paremman) videosisällön ja -markkinoinnin määrä lisääntyy. Ilmiö on jo nähtävissä some-alustoilla, jossa moni esittelee mielestään fotorealistisia Midjourney-kuviaan. Samaa on aistittavissa myös LinkedInissä, jossa muun muassa otsikointi englannin kielen konventioiden käyttäminen ja tekstin ”amerikkalaisuus” näyttävät olevan kovasti nosteessa. Epäilen myös, että emojien 😅määrä korreloi suoraan ChatGPT:n 🤖käytön yleistymisen kanssa samaisessa bisnesalustassa...💡
Kuvattujen videoiden tulevaisuus
Vaikka tekoälyn aikakausi on jo tuonut mukanaan merkittäviä muutoksia, on hyvä alleviivata, että perinteinen videokuvaaminen pysyy todennäköisesti edelleen olennaisena osana AV-alaa pitkälle tulevaisuuteen. Ainakin siihen asti, kunnes ns. yleistä älykkyyttä osoittavat tekoälyt, eli AGI:t (Artificial General Intelligence) syrjäyttävät nykyiset kapeat tekoälyt eli ANI:t (Artificial Narrow Intelligence). Silti muun muassa dokumentoinnissa, vaikuttajamarkkinoinnissa ja live-striimaamisessa perinteiset keinot pysynevät korvaamattomina, tarjoten aitoutta ja hetkessä läsnäolon tuntua, jota tekoäly ei pysty toisintamaan simuloimatta todellisuutta yksi yhteen. Näissä tehtävissä tekoälyn tehtävä on tukea, tehostaa ja täydentää tuotantoprosesseja. Tekoäly voi esimerkiksi auttaa editoinnissa, värimäärittelyssä ja miksaamisessa, tehdä litteroinnista nopeampaa tai tarjota datavetoista analyysiä parhaista kuvakulmista ja tarinan kuljetuksesta. Tämä mahdollistaa entistä tehokkaamman tuotannon, jossa ihmisen luovuus ja tekoälyn nopeus yhdistyvät parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tarinankerronnan ydin säilyy
Tekoäly on jo mullistanut tapoja, joilla ideoimme ja tuotamme AV-sisältöä. Tästä huolimatta ihmisen merkitys tarinankertojana ja dramaturgina on säilynyt kriittisen tärkeänä. Ihmisen intuitiivinen kyky havaita, tulkita ja kertoa kiinnostavia tarinoita on ominaisuus, jota tekoäly ei ainakaan vielä pysty täysin korvaamaan. Me ihmiset pystymme ymmärtämään monimutkaisia tunteita, kulttuurisia viitteitä ja inhimillisiä kokemuksia tavalla, joka on lajillemme ainutlaatuista. Tekoäly sen sijaan toimii tehokkaana työkaverina tässä prosessissa. Se tarjoaa uudenlaisia näkökulmia, nopeuttaa ideointiprosessia ja voi auttaa löytämään uusia luovia näkökulmia. Tekoäly voi esimerkiksi analysoida suuria tietomääriä löytääkseen yleisön mieltymyksiä tai tunnistaa tarinankerronnallisia malleja, jotka resonoivat tietyissä yleisöissä. Tämä mahdollistaa kohdennetumman ja vaikuttavamman sisällön luomisen, tulevaisuudessa jopa henkilökohtaiset videosisällöt mieltymysten mukaan. Lisäksi tekoäly voi toimia sparrauskumppanina, tarjoten vaihtoehtoisia tarinan käänteitä tai dialogeja, jotka rikastuttavat lopullista tuotosta. Vaikka tekoäly voi siis tukea ja parantaa tarinankerrontaprosessia, lopullinen päätösvalta ja luovuus säilyvät ihmisen käsissä, eikä siitä kannata mielestäni luopua.
Siirtyminen tekoälykkääseen aikaan
Kuten kaikkien tietotyöläisten, on myös videoalan ammattilaisten ja markkinoijien uudistuttava ajan mukana. Kirjoitin viime kesänä viestinnän professori Vilma Luoma-ahon kanssa artikkelin ”Tekoälykäs viestintä”. Se ilmestyy johdantoartikkelina loppukeväästä 2024 ProComma Academicin samaa nimeä kantavassa kirjassa, jossa olemme Vilman kanssa myös päätoimittajat. Artikkeli on myös osa väitöskirjaani, jossa tutkin generatiivisten tekoälyjen vaikutusta viestintään ja markkinointiin organisaatioiden arvontuotannon näkökulmasta [1]. Artikkelissa summaamme tekoälyn muutoksia viestintään, jonka alle myös videoiden tekeminen solahtaa monilta osin. Tarkastelumme myös paljastaa, että tekoälyn käyttö voi tuoda viestijälle sekä hyötyjä että haasteita. Erityisesti viestinnän, ja myös videomarkkinoinnin, tekoälyjen käytössä onkin syytä pohtia kriittisesti tekoälyltä omaksuttavaa arvomaailmaa, tiedon oikeellisuutta, koulutusdatan kattavuutta ja tekijänoikeuskysymyksiä [3]. Vastaukset näihin pohdintoihin vaikuttavat olennaisesti siihen, miten (video)viestintä ja lopulta myös yhteiskuntamme muuttuu tekoälyn käytön myötä. On hyvä huomioida, että tekoälyllä arvonmuodostus ei ole välttämättä positiivista, eli joskus arvoa voi osaamattomisssa käsissä jopa tuhoutua prosessissa [1]. Videoalan ammattilaisille tämä tarkoittaa jatkuvaa oppimista ja sopeutumista uusiin teknologioihin, tinkimättä tärkeimmästä, eli luovuudesta. Markkinoijille taas tekniikkaa ja luovuutta sujuvasti yhdistävät kumppanit ovat tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpiä kehityksen edetessä kiihtyvällä tahdilla.
Näin pääset alkuun tekoälyjen käytössä
Tekoälyjä videomarkkinointiin ja -viestintään on tarjolla jo valtava määrä. On hyvä pohtia, mitkä ovat omat ja organisaationsa mahdollisuudet testata ja käyttää niitä kaikkia ja missä kohtaa kannattaa kääntyä kumppanien puoleen. Huippuosaamista uusien tekoälyjen käytössä markkinointiviestinnässä edustaa esimerkiksi luova toimisto Sherpa, josta saa apua sekä tekoälyjen käyttöön että tekoälyllä kiihdytettyä luovaa markkinointia. Disclaimerina mainittakoon, että allekirjoittanut toimii Sherpan tekoäly- ja innovaatiojohtajana.
Hyviä tekoälyjä AV-käyttöön
Uteliaille ja kokeilunhaluisille hyvänä perustyökaluna moneen on GPT-4, jota voi käyttää esimerkiksi ChatGPT:n tai Bing Chatin kautta. Samaisten ohjelmien kautta onnistuu kuvien generointi DALL·E 3:lla. Hyviä vaihtoehtoja kuvien tekoon edustavat myös Midjourney, Adoben Firefly ja avoimen lähdekoodin Stable Diffusion. Näistä järein tekoäly, Stable Diffusion, soveltuu myös videoiden tekoon, mutta vaatii sekä paljon perehtymista että keskimääräistä tehokkaamman tietokoneen – tai pilvipalvelun GPU-ominaisuuksilla – toimiakseen sujuvasti. Videokäyttöön tutustumisen arvoisia tekoälyjä ovat esimerkiksi Gen-2, Moonvalley, Pika Labs ja Genmo. Moni niistä tekee parasta jälkeä muuttamalla esimerkiksi Midjourneyllä generoitua kuvaa liikkuvaksi. Äänituotannon puolella kehittynein tekoälykertoja on ElevenLabs, ja AI-musiikin tuotannossa kiinnostavia työkaluja ovat AIVA, Stable Audio ja Audiocraft. Editointityökaluista Adobe Premiere tarjoaa tekstipohjaista editointia, ja Descript antaa monipuolisesti AI-apua litteroinnista leikkaukseen. Edellä mainitut ovat vain jäävuoren huippu mahdollisuuksista, joita syntyy viikoittain lisää.
Käytännössä on kuitenkin jo selvää, että tekoäly tuo valtavan potentiaalin koko videotuotannon prosessin joka vaiheeseen, aina ideoinnista toteutukseen.
Lisätietoja tekoälyistä myös videoiden tekoon
Hyviä lisätiedon lähteitä generatiivisten tekoälyjen käyttöön ovat esimerkiksi allekirjoittaneen ”Tekoälyt testissä”
YouTube- ja LinkedIn-ryhmät:
https://www.linkedin.com/groups/9360039/(Tekoälyt testissä LinkedIn-ryhmä)
Lisäksi LinkedInissä kannattaa seurata yleisimpiä AI-aihetunnisteita kuten #chatgpt, #gpt, #tekoäly, #ai, #generativeai, #openai ja #artificialintelligence.
Kiinnostavia ja osaavia kuvapuolen AI-ammattilaisia ovat mm.
Antti Karppinen: https://www.linkedin.com/in/anttikarppinen/
Roope Rainisto: https://www.linkedin.com/in/rainisto/
Jomppe Vaarakallio: https://www.linkedin.com/in/jomppevaarakallio
Maailmalta seurantaan kannattaa laittaa Whartonin yliopiston apulaisprofessori Ethan Mollick, joka tuottaa tekoälyaiheista tutkimusta ja näkemystä häkellyttävän kovalla tahdilla: https://www.linkedin.com/in/emollick/
YouTubessa hyviä summauksia AI-uutisista löytyy esimerkiksi Matt Wolfen kanavalta: https://www.youtube.com/@mreflow/
Esimerkkejä tekoälyn käytöstä videomarkkinoinnissa ovat esimerkiksi:
Sherpan ja Reiman yhteistyönä syntynyt digimarkkinointikampanja, jossa AI:ta käytettiin konseptista kuviin: https://sherpa.fi/tyot/reima-ai-design-sprint/
Coca Colan isolla rahalla tuotettu mainos, jossa AI:ta on käytetty tärkeänä osana tuotantoa: https://www.youtube.com/watch?v=VGa1imApfdg
Lähteet
[1] https://jyunity.fi/ajattelijat/tekoalykas-viestinta-syntyyko-vai-tuhoutuuko-organisaation-arvoa/
[2] https://open.spotify.com/episode/1xA3WjymTAecXEFcAsIrrL?si=6f49749ef8394538
[3] https://www.procom.fi/viestijat/trendit/viestijan-uudet-tekoalykkaat-roolit/
Ps. Tämän kirjoituksen muotoilussa ja sparrauksessa on käytetty totta kai tekoälyä!
Jukka Niittymaa
Jukka Niittymaa on luova toimisto Sherpan tekoäly- ja innovaatiojohtaja. Luovan työn, markkinoinnin, myynnin ja viestinnän johtamisen lisäksi Jukalla on yli 20 vuoden kokemus videoiden tekemisestä, ja hän on toiminut monissa rooleissa sekä videoiden tuottamisen, suunnittelun että tuotannon parissa. Sherpa on Suomen johtava tekoälyjä luovassa markkinoinnissa käyttävä toimisto, joka sekä valmentaa asiakkaita tekoälykkääseen aikaan että toteuttaa markkinointiviestinnän projekteja tekoälyjä hyödyntämällä aina kun se palvelee asiakkaan tavoitteita. Jukka on aktiivinen LinkedInissä ja verkostoituu mielellään kaikkien tekoälyistä innostuneiden kanssa:
