Elämme median murroskautta. Globaalien suoratoistopalveluiden rakenteet muuttuvat nopeasti ja tilausmallit uudistuvat ennennäkemättömällä tavalla. Suoratoistomarkkinan tilaajamäärien saavuttaessa saturaatiopisteensä yhtiöt ovat alkaneet tarjota myös mainosrahoitteisia vaihtoehtoja, mikä tulevaisuudessa johtaa suoratoistomainonnan selkeään kasvuun. Vuosittainen raportti tarjoaa myös faktoja television vaikuttavuudesta, huomiomittauksista sekä CTV:stä.
Kasvava televisiomarkkina ja Suomen erityispiirteet – mihin media on menossa?
Suomi on osoittautunut poikkeukselliseksi markkinaksi televisiotoimialalla. Vuonna 2024 televisiomainonnan markkina kasvoi 4 %, ja digitaalinen televisiomainonta nousi peräti 16 % (Kantar Ad Intelligence, 2024). Viimeisen vuosikymmenen aikana median kokonaiskulutus on kasvanut merkittävästi ja vakiintunut aivan uudelle tasolle. Erityisesti lineaarinen televisio sekä maksulliset ja kotimaiset suoratoistopalvelut ovat vahvistaneet asemaansa osana suomalaisten päivittäistä mediankäyttöä. Kaupallinen televisio tavoittaa viikoittain 75 % suomalaisista, ja television parissa vietetään keskimäärin 2,5 tuntia päivässä. Iso ruutu hallitsee katselutapoja ja on säilyttänyt asemansa keskeisenä välineenä niin uutisten, viihteen kuin urheilun seuraamisessa.
Sisällöntarjonta on tällä hetkellä monipuolista ja katsojat voivat valita sopivimman vaihtoehdon ilmaisten, mainosrahoitteisten tai tilaajamaksullisten palveluiden välillä. Markkinoille on tullut uusi hybridimalli: edullisemmat tilausvaihtoehdot, jotka sisältävät mainoksia. Vuonna 2024 tv-mainonnan markkinaa vauhditti erityisesti uusien mainosrahoitteisten suoratoistopalveluiden, kuten Maxin ja Disney+:n, lanseeraus.
Suomessa televisiotoimialan on tärkeää pysyä luotettavana, vastuullisena ja läpinäkyvänä mediana.
Suosituimmat televisio-ohjelmat keräävät miljoonayleisöjä, mikä korostaa massamedian merkittävää vastuuta. Tätä laajaa tavoittavuutta ja katsojien ajankäyttöä tulee hyödyntää eettisesti ja vastuullisesti niin journalistisesta kuin kaupallisesta näkökulmasta. Halvat impressiohinnat ja laitepohjainen mittaustapa eivät saisi syrjäyttää oikeisiin ihmisiin perustuvaa, läpinäkyvää ja yhtenäistä mittausmallia.
Mediaympäristön kehitys edellyttää mittaamisen jatkuvaa tarkastelua. Kansainvälisesti edistyksellinen SpotOn-mittaus tarjoaa tv- ja videomainonnan kampanjoille yhteismitalliset tunnusluvut. Lähtökohtana kaikille cross-media-hankkeille on tarkka ja luotettava cross-platform-videomittaus, joka mahdollistaa eri televisioalustojen vertailukelpoisuuden.
SpotOn tarjoaa mainostajille arvokasta tietoa siitä, kuinka moni ihminen on nähnyt digitaalisen videomainoksen. Digitaalisen videomainonnan mittaamisessa on perinteisesti keskitytty laitteisiin, mutta kehityssuunta on kohti ihmislähtöistä mittausta.
Alan yksi suurimmista kysymyksistä onkin, saavutetaanko yhteinen mittausstandardi vai kehittyykö rinnakkain useita eri mittareita, jotka keskittyvät online-, video- tai televisiomainonnan erityispiirteisiin. Läpinäkyvyys mainonnan mittauksessa on olennaista, ja sen varmistaminen vaatii myös puolueettomien tahojen validointia. EU on ottamassa kantaa mainonnan mittauksen läpinäkyvyyteen European Media Freedom Act -sääntelyn avulla. On selvää, että jos media-ala ei itse aktiivisesti huolehdi läpinäkyvyydestään, astuu regulaatio väistämättä kuvaan.
Luotettava, moniääninen ja vapaa media on demokratian peruspilari. Suomalainen televisiotoimiala on hyvässä asemassa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Kiinnostava ja ajankohtainen suomalaista tv-toimialaa käsittelevä raportti avaa suomalaisen kaupallisen television kuulumiset. Nyt kaikki tuoreet tiedot ja luvut Kaupallinen televisio Suomessa 2024 -julkaisusta. Raportista on saatavilla myös englanninkielinen versio ohessa!
Lataa tästä!
