Suomalaiset hakevat koronakriisissä tietoa ja yhteisöllisyyden tunnetta televisiosta. Puoleensa vetää etenkin kotimainen sisältö, jota ei muualta saa.
Moni suomalainen katsoo nyt uutiset televisiosta. Esimerkiksi 16. maaliskuuta 3,3 miljoonaa suomalaista eli 62 prosenttia väestöstä seurasi TV-uutisia joko Yleltä tai MTV3:lta. Kaikki illan pääuutislähetykset tavoittivat 1–1,5 miljoonaa suomalaista. **
MTV3:n uutiset ovat kasvattaneet katseluaan selvästi. Viikoilla 11–12 Seitsemän Uutisten keskikatsojamäärä kasvoi 67 prosenttia alkuvuoteen verrattuna. Se ei sinänsä ole ihme, ovathan suomalaiset aina luottaneet televisioon uutislähteenä. Radiocentren kansainvälisessä tutkimuksessa peräti 74 prosenttia ilmoitti luottavansa TV-uutisiin, kun esimerkiksi sosiaaliseen mediaan sanoi luottavansa uutisten lähteenä vain 14 prosenttia.
Toisaalta nyt suomalaiset katsovat myös viihdettä arjen eskapismiksi. Kaupallisen TV:n katseluminuutit kasvoivat Suomen mennessä kiinni 8 prosenttia edelliseen viikkoon verrattuna, ja viikonlopun katselu peräti 20 prosenttia*.
Esimerkiksi MTV3:n uutuussarja Masked Singer sai rakettimaisen startin, sillä sitä seurasi peräti 930 000 katsojaa. Perjantaina 27.3. Nelosen The Voice of Finland -jakso keräsi huimat 726 000 katsojaa**.
Katsojakäyttäytymisestä näkee, että kotimainen narratiivi kiinnostaa suomalaisia katsojia. Tutun ja turvallisen käsikirjoitetun draaman kestävästä suosiosta kertoo Salatut elämät -sarjan jo yli 21 vuotta kestänyt vankka suosio. Sarjan tapahtumia on seurannut alkuvuonna jo 3,4 miljoonaa suomalaista ja kukin jakso saa keskimäärin 700 000 katsojan yleisön.**
Kaipaamme myös ohjelmia, joista muodostuu puheenaiheita. Kansainvälisestä ohjelmatarjonnasta hyvänä esimerkkinä on TLC:n 90 päivää morsiamena -sarja, jonka viikoittainen keskikatsojamäärä on kevättalvella noussut yli 50 prosenttia***. Sarjan ympärillä on käyty vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa, joten yhteisöllisyydellä lienee ollut osansa myös katselun kehitykseen.
Me ihmiset peilaamme kulttuuria massamedian tarinoiden kautta, mikä näkyy suomalaisissa television katsomisen tilastoissa samankaltaisina ilmiöinä kuin muissakin maissa. Kansainväliset suoratoistojätit tulivat tarjoamaan kotimaisen rinnalle omaa valtavaa viihdekirjastoaan. Ei siis ihme, että TV-laitteiden ääressä on vietetty viimeisten viiden vuoden aikana entistäkin enemmän aikaa – Finnpanelin mittauksen mukaan viime vuonna 3 tuntia 23 minuuttia!
TV on massamediana omaa luokkaansa
Nyt kun Suomi istuu olohuoneissaan, kannattaa päivittää käsityksensä televisiosta mediana tänään. On tärkeää seurata kokonaisuutta, eli mitata katselu paitsi TV:stä myös muilta päätelaitteilta. Tätä Finnpanelin päivittäistä mittausta ja raportointia kutsutaan TotalTV-mittaukseksi. Suomi on ensimmäisiä maita, joissa pystytään mittaamaan katsojat kaikilta päätelaitteilta.
Valtakunnallisena massamediana kaikissa kohderyhmissä televisio on omaa luokkaansa. Finnpanelin mukaan esimerkiksi 87 prosenttia maamme 25-54-vuotiaista katsoo kaupallisia televisiokanavia viikoittain****.
Nuoret ovat löytäneet uudet tavat katsoa TV-sisältöä. Mittauksen laajennus onlinekatseluun toi viime syksynä peräti kolmanneksen lisää 15-24 -vuotiaiden TV:n katseluun. Nuorista tavoitti kaupallisen TV-tarjonnan kautta 66 prosenttia viikoittain*****
TotalTV-mittaus kehittyy edelleen. Vuonna 2020 saadaan mukaan myös Discoveryn Dplay ja selvitetään myös mahdollisuuksia ottaa mittaukseen mukaan TV-mainonta.
Screenforce Finland seuraa ja kertoo aktiivisesti tilanteen kehittymisestä.
Finnpanelin TV- ja TotalTV-tulokset
Lähteet:
*Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus, kohderyhmä 25-54 v., viikko 11/ 2020 vs viikko 10 / 2020 ja 13.3.-15.3. vs 6.-8.3.2020)
** Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus, 4+
***Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus, 4+, 10.4.-2.7.2019 ja 18.2.-23.3.
**** Lähde: Finnpanel Oy, TotalTV-tutkimus, vko 1-12 /2020, TV ja onlinekatselu (VOD-palveluista mtv ja Ruutu)
***** Lähde: Finnpanel Oy, TotalTV-tutkimus, vko 36-52/2019, TV ja onlinekatselu (VOD-palveluista mtv ja Ruutu)
